Ihmissusi

IHMISSUSI

　

　




Kello lyö on se merkki keskiyön …

Aika nousta on ihmissusien verta

janoamaan…

Veri virtaa sisään, veri virtaa ulos

Veri virtaa sisään, veri virtaa ulos…,

ja niin minä tulen minä lähden

tähtien nähden, kaiken teen veren tähden…


Niin musta kissa pullossa punaviinin kallistaa,

se pulppuaa, täyttää lasin punaisellaa…,

sitä nyt siemaillaan…


On hetki sen illan kun seurustellaan,

vakavasti keskustellaan…


Niin maailma pyörii taas radallaan ja ootetaan,

kunnes silmät lapsien sulkeutuu…

KESKIYÖ!

Mikset jo tuu?

Himot avautuu portit sulkeutuu…

Veri virtaa sisään, veri virtaa ulos

Veri virtaa sisään, veri virtaa ulos…,

ja niin kuu täydessä loistossaan saa ihmissudet

taas verta janomaan keskiyön aikaan…

Aamuyön usvaiseen sumuun…

ne punaiset silmät tummuu…

　

Varjot!

Nyt poistuu tummaan yöhön rakkauden tikari verestä

valuen mukanaan…

ILTA JOUTSENIEN

Ehkä jotain sanoitutksen tynkää...
Ehkä ei...


                                              

                            ILTA JOUTSENIEN

                

                 Oli ilta kaunis kuin kaunein taivas,

                       luonasi tuo äiti valkea aina sun

                       juoksee siellä vesi jossain, kuin veresi suonissasi mun

                        siellä ilta ajaa hiljaa yksin syliin

koskettaen kaunista maisemaa, niin kaunista jossa sain

                        pienen hetken makaa vaan

tässä hetkessä hiljaisessa ja sanattomassa

                         missä aina hymysi ja lämmin rakkautesi piirtää muotokuvaa.

                            

                         Oli ilta nyt kauniina syliin laskeutunut ja nuo valkoiset joutsenet

                         horisonttiin kadonneet,

 ne yöhön tummuvaan oli nyt hävinneet,

                         pois lähteneet

                         ei tiedä koska palanneet...

On meri kauneimmillaan hetkessä tässä ja nyt

on aika olla hetki sylissä sen syvyyden,

                        on aika olla vaan, olla vaan taulussa tämän maiseman

Joutsenet poikineen on usein katsomassa tuolla lammen helmassa

                        ja silloin on pieni hetki sydämessä kauniissa ja viattomassa

                        tätä kaunista aikaa viimein maalamassa

                         Joutsenet seilaa illassa

 niillä katse on kai jo tulevassa,

                          huomisessa ja rakkaudessa

                          huomisessa ja menneessä

                     Silloin sylissäsi oli niin turvallista, nyt tuntuu että maa on katoavaista

                   ja meri sininen hukkuu yöhön helmoineen, johon kätketty on koko sen aarteet

                          nuo kasvatuksen helmet jotka seilaa

  simpukan sydämessä edelleen,

                          niin kuin joutsenet valkeat suutelee sametin pehmeää merta iltaisin..

                           ne tanssii sinun mieleen kaiken kauniin illan pehmeisiin

                           ja uniin valkeisiin…

  Tästä kertosäe?

purjehtii nyt illan lainehilla nuo valkoiset höyhenet

                         tuulta niitten purjeisiinsa antoivat äidit parhaimmat,

                         kuin joutsenet valkoiset ne valaisevat illat nämä kauneimmat,

                         nämä kauneimmat ovat ilta nyt joutsenien..

                          ilta joutsenien.

                            

                            

                            

KILIMANJARO

                                                    

                                                                 KILIMANJARO

                                   Huipulle mieli haluaa

                                  sinne mistä koko maailma näkyy             

                                  siellä missä kyynkin sielu jäätyy

                                  siellä missä nälkäkään ei tunnu missään

                                                    Sinä olet kylmä ja kaunis

                                   sinä olet lähellä kuin taivas

sinä olet vaativa ja ylpeä

                                   sinä olet se missä sielukin voi kylpeä

                                   Ota minut syliin, oi Kilimanjaro!

KesäRotta

Tässä pieni kesäbiisi loman kiireeltä.




                                                     

                             KesäRotta

Aurinko tuo keltainen syleilee pulua katolla kerrostalon

ja lehdissä kerrotaan jääpuikon talonmiehen tappaneen

Lumi sulaa ja katoaa kuin Ilma polkupyörän kumista ulos

                             läpi venttiilin sihisten kuin pultsarin henkäys alatorin penkillä

                             kuorsaukseen

Kerto”

kesä taas tulee tänne pohjolaan

kuuma kesä laittaa sielun nyt tuleen

ja niin näyttää kylmä talvi jo unohtuneen

kunnes olut kuohuva vie ihmisen kohti syvää ojaa

tukemaan”

Tähti taivas ja siellä liitävä otava olisi kiva nähdä maailma ja olla mukava

kulkea mukanasi kuin koira ilman rautaista hihnaa

puraista luuta ja murista hiljaa

mutta sulla oli haiseva sukka ja vuotava katto syksyn sateessa

ja lemmikkinä akvaariossa yksi rotta tämän maailman niin pienen

Syksyn silmä ja melkein pimeässä on hoippuvan ketun

silmässä tähtäin metsästäjän kiikarissa on kai roskaa

siellä alla hännässä kisun on kai pelkkää paskaa

rotta sitä nuuhkaisee mutta kissa sitä puraisee,

ja lakaisukone lakaisee pelkkää puhdasta roskaa

rotan kissan seitsemää vastaan

on rotan kesä kai lopuillaan vasta

ennen, kuin se alkoikaan.